Perjantai-ilta, pikkujouluilloista paras. Kävelin marraskuun lopussa lumen kevyesti peittämää polkua Huhtakarpalon laavulle, Jyväskylän Huhtasuon Vuorilammen rantaan. Luotsikollegat Ritva ja Pauli olivat tehneet tulet valmiiksi odottamaan meitä ympäristöluotsien pikkujouluihin tulijoita. Samoissa merkeissä tapasimme tällä ihanalla laavulla jo vuotta aiemmin!
Aluksi jakauduimme pareiksi ja otimme kullekin parille lamput, minkä jälkeen kävelimme pienoisen miniluontopolun, meille luotseille erityisesti suunnatun. Rastitauluja koristivat heijastinnauhat, jotta näkisimme lampun valossa helpommin seuraavan rastin sijainnin.
Polkua oli hauska kulkea pimeässä, oman valaisimen valossa. Lunta maassa oli vain vähäsen, mutta se vähäinenkin lumihiutalekerros valaisi maastoa. Toki tähän kaupunkimetsään heijastuu myös oranssia valoa lähialueilta; ihan säkkipimeässä ei Huhtasuon-Kangaslammen maastossa pääse kulkemaan.
Teimme lyhykäisen kiekan varrella muutamia tehtäviä, muun muassa pohdimme ympäristöluotsin roolia, mitä haluaisimme luotseina tehdä ja voisimmeko vaikka mentoroida uusia ympäristöluotseja, jos heitä koulutetaan Jyväskylään lisää.
Polkumietteiden jälkeen tuli aika siirtyä napostelemaan talvisia herkkuja laavun tulien äärellä. Kaikki olivat tuoneet paikalle nyyttärieväitä. Kuuma juoma lämmitti ja makkarat sun muut syötävät maistuivat. Pikkujouluillaksi taisi osua sen verran suosittu ilta pikkujoulusesongin keskellä, että kaikki ympäristöluotsit eivät päässeet paikalle, mutta ei se menoa haitannut.
Nuotiotuli loimusi, samoin komea jätkänkynttilä, jonka Ritva oli tuonut paikalle. Laulaa luikautimme myös muutaman joululaulun. Lauluvalikoimassa oli kuitenkin joitain sen verran outojakin lauluja, että lauleskelu oli välillä hieman epävarmaa. Mitenköhän tämän sanat ja sävel nyt menevätkään? Vaan ei se mitään, tunnelma oli tärkeintä!
Lämminhenkisen illan päätteeksi kävelimme hyvällä joulumielellä alas mäkeä Huhtakarpalon laavulta. Pikkujouluja voi aivan hyvin viettää ulkosallakin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti